Ensimmäinen ja ainoa vierailuni hotelliin nimeltä Hilton ajoittuu vuodelle 1992. Paikka oli Johannesburg ja Etelä-Afrikka. Apartheid oli purettu maassa vuosi aikaisemmin ja koko valtio oli uuden ajan kynnyksellä.
Asia tuli mieleeni kun näin uusintana Yle Teemalta Louis Therouxin dokumentin Kovaa Lakia Johannesburgissa. Siinä Theroux liikkui Joburgin Hillbrown kaupunginosassa yhdessä kansalaispoliisin ja rikollisjengien parissa. Kyseinen osa Johannesburgia on tunnettu mm. köyhyydestä ja huumediileristään. Ja ainakin vuonna 1992 siellä sijaitsi hotelli nimeltä Hilton.
Lensimme opiskelijoina Joburgiin todella halvalla Balkan Airin lennolla tarkoituksena tutustua uuteen maanosaan ja täysin erilaiseen kulttuuriin. Ajatus oli varmaankin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kasvatin naivi kuva siitä, miten pelkästään rotusorron virallinen lopettaminen riittää koko yhteiskunnan tilan parantamiseen. Pääsimmehän joulukuussa 1989 Länsi-Saksasta Itä-Saksaan interrailpasseillamme sujuvasti. Olihan Berliinin muurin murtumisesta kulunut jo yksi kuukausi. Miksi sama ei toimisi Etelä-Afrikassa mikä toimi järjestäytyneessa Saksassa?
Johannesburg on iso kaupunki keskellä valtavia hökkelikyliä. Hillbrow sijaitsee aivan kaupungin keskustassa ja oli silloisen tuoreimman Lonely Planet -matkaoppaan mukaan tosi trendikäs, ystävällinen ja edullinen paikka budjettimatkailijoille. Tämä on siis aikakautta ennen internetiä, jolloin tieto hankittiin pääsääntöisesti kirjoista. Ja kyllä silloinkin selvittiin hengissä, vaikka virtuaaliyhteyttä reaalimaailmaan ei ollut koko ajan olemassa.
Jälkeenpäin ajatellen kuitenkin olisi voinut käydä huonomminkin. Tämä Hilton ei parhaimmallakaan tahdolla kuulunut kansainväliseen luksusketjuun. Vastaanottovirkailija istui aulassa pakusjen kaltereiden suojaamana ja yläpuolellaan kyltti "No drugs or no guns allowed inside". Tämä sinänsä ei enää hetkauttanut. Olimmehan juuri olleet elokuvissa ja ennen sinne sisäänpääsyä meille oli tehty ruumiintarkastus. Ihan vaan, ettei käytäisi rähinöimään salissa ainakaan aseiden kanssa. En muista filmistä mitään, kun tarkkailin ympäristöäni, että jos jonkun osalta tsekkaus kuitenkin olisi suoritettu jotenkin huolimattomasti.
Meidän hotellihuone sijaitsi ylimässä kerroksessa palotikkaiden vieressä, joten ulkoa pääsi suoraan kiipeämään meidän käytävään. Ovi ei ollut vahvinta mahdollista laatua ja lukko oli minkätahansa aloittavan tiirikkamiehen unelma. Kunhan koristi ovipieltä, ei muuta.
Huoneessa oli kohtuullinen määrä torakoita. Joten ensi työksemme kävelimme paikalliseen putiikkiin ja ostimme pari pulloa hyönteismyrkkyä. Siirsimme sängyn keskelle lattiaa ja suihkutimme sekä sängyn, sen jalat erityisesti sekä katossa roikkuvan lampun. Ihan vaan, etteivät elukat putoa nukkuessa päälle. Ne kun rutisevat inhottavasti kun niiden päälle kääntyy. Lisäksi ne ovat liukasliikkeisiä, joten niiden metsästäminen yönpimeydessä ei ole helppoa. Emmekä olleet ymmärtäneet ostaa taskulamppua.
Tosin myrktys nukkumarauhan takaamiseksi oli turhaa. Jostain syystä sinä yönä ei nimittäin nukuttu. Kuunneltiin vaan pihalta kantautuvia ampumisen ääniä ja sydän sykkyrällä odotettiin koska joku kiipeä palotikkaita pitkin ylös. Yöstä selvittiin kuitenkin ilman ylimääräisiä vieraita ja seuraavana päivänä matka jatkui kohti Pretoriaa.
Sinne matkasimme paikallisella pakettiautotaksilla. Oli lohduttavaa kun sai täyteen ahdetussa kulkuneuvossa istua etupenkillä ihan kuljettajan vieressä. Erityisen mieltäylentävää se oli, kun sai kuulla syyn. Oli pienempi todennäköisyys joutua tulituksen ja ryöstön kohteeksi kun rikolliset näkivät, että mukana oli valkoihoisia. Glad I could help :-)
Joten kun neiti kakstoista vee kertoili suunnitelmistaan matkata ympäri maailmaa ja samalla lauleskeli Haloo Helsinkiä tyyliin "äiti älä huoli, kyllä pidän itsetäni huolta ja laulan pappadaduuda...", niin täytyy myötää, että kurkkuani kävi kuristamaan ahdistavalla tavalla. Samalla mietin, että onko parempi kun ei tiedä kaikkea mitä jälkikasvu reissulaan kokee ja onko oikeastaan hyvä, että nuorilla kuitenkin on tuo pappadaduuda-asenne seikkailuillaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti