maanantai 24. lokakuuta 2011

Etiikka ja lain tulkinta

EU-tuomioistuin antoi viime viikolla ennakkoratkaisun ihmisalkioiden käytön patentoitavuudesta. Ratkaisu asiassa C-34/10, Brüstle.

Jotenkin tämä uutinen hävisi Tupo-neuvottelujen ja pörssikurssien taantumisen keskelle. Tietenkin on selvää, että media painottaa niitä asioita, joita se katsoo pitävänsä tärkeänä. Mielessä käy vain välillä ovatko puhutuimmat uutisotsikot todella oikeasti merkittäviä, vain tehdäänkö niistä sellaisia meidän silmissämme.

Ennakkoratkaisussaan tuomioistuin otti kantaa siihen koskeeko ihmisalkioden jättäminen patentoitavuuden ulkopuolelle kaikkia elinvaiheita munasolun hedelmöittymisestä lähtien, vai edellytetäänkö jonkin tietyn kehitysvaiheen saavuttamista ennen kuin patentoitavuuskielto tulee voimaan. Tuomioistuin toteaa ratkaisussaan, ettei sen tehtävänä ole käsitellä lääketieteellisiä tai eettisiä kysymyksiä, vaan tulkita oikeudellisesti annettuja direktiivejä.

Näinhän se on. Tuomioistuin tulkitsee niitä lakeja ja direktiivejä, joita parlamentaarisesti valittu lainsäätäjä on kulloinkin katsonut oikeaksi säätää. Usein kuulee negatiivisessa mielessä sanottavan, että laki ja oikeus tai laki ja moraali eivät ole synonyymejä. Eiväthän ne olekaan. Pitäisikök niiden jonkun mielestä olla? Jos näin, niin kenen oikeus- ja/tai moraalikäsitys otettaisiin päteväksi mittapuuksi? Kai jokaisella valtiolla on sellainen oikeusjärjestelmä ja sellaiset juristit kun he ansaitsevat.

Puheena olevassa tapauksessa Eu-tuomioistuin on kuitenkin mielestäni tehnyt hienon tulkinnan. Se on katsonut, että unionin lainsäätäjän tarkoituksena on kyseisen direktiivin osalta tehdä patentin saaminen mahdottomaksi silloin, kun se voisi vaikuttaa ihmisarvolle kuuluvaan kunnioitukseen. Tällä perusteella se on päätynyt siihen lopputulokseen, että jokaista ihmisen munasolua on heti sen hedelmöittymisestä lähtien tai siitä kun siihen on siirretty tuma kypsästä ihmissolusta pidettävä ihmisalkiona, koska nämä ovat omiaan käynnistämään ihmisen kehitysprosessin.

Tuomioistuin on siis päätynyt lopputulokseen, jonka mukaan tieteelliseen tutkimukseen tarkoitettu ihmisalkioden käyttö, ei voi saada patenttioikeudellista suojaa. Samassa päätöksessä tuomioistuin on myös rajannut patentoitavuuden ulkopuolelle esiastehermosolujen tuottamisen, koska se edellyttää kantasolujen ottamista ihmisalkiosta alkiorakkulavaiheessa ja tämä taas aiheuttaa alkion tuhoutumisen.

Eu-tuomioistuin on jälleen kerran käyttänyt tyylikkäästi lain tulkinnan sille suomia mahdollisuuksia. Ottamatta kantaa etiikan tai moraalin sisältöön, se on onnistunut antamaan ennakkoratkaisun, joka mitä suuremmassa määrin perustuu tietyille moraalisille ja eettisille arvoille. Tällaiset jossain määrin teleologiset eli päämäärähakuiset rohkeat kannanotot ovat erittäin tervetulleita staattiseen oikeusjärjestelmään.

Yleisellä tasolla mietityttää, että eikö olekin jossain määrin pelottavaa, että oikeusjärjestelmässä pohditaan nyt tällaisia kysymyksiä. Monen mielessä nämä asiat kuuluvat tulevaisuuteen sijoitettuihin tieteisjännäreihin. Ja kun aina sanotaan, ettei laki ja oikeus pysy kehityksen perässä, niin minne tässä ollaan menossa tai oikeammin missä sitä oikeastaan jo ollaan?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti