Minulla on sellainen mielikuva kouluajoistani, ettei silloin paljon oppitunneilla kokeiltu muita menetelmiä kuin perinteistä luentotaktiikkaa. Ainakin muistan, että ala-asteen opettajani Eira piti niin tiukkaa kuria ja järjestystä luokassa, ettei siellä edes uskaltanut aivastaa, pelkäämättä jäävänsä jälki-istuntoon.
Ajatus siitä, että hän olisi kiivennyt opettajan pöydälle seisomaan ja lukemaan historiaan liityviä tarinoita, ei edes villeimmissä kuvitelmissa tullut kenekään mieleen. Jo pelkästään tällaisen mielikuvan julkinen esittäminen olisi varmasti johtanut Paavo-rehtorin tiukkaan puhutteluun. Ja tuskin meidän opettaja olisi pöydällä voinut seistäkään, kun oli niin pitkä, että tuntui aamuhartauksien aikana näkevän kaikki, jotka pureksivat virsikirjan reunusta, seistessään ikuiselta tuntuvan ajan koulunkäytävällä kuunnellen seurakunnan viikon sanomaa.
Selvennyksenä todettakoon, että meidän neiti 12 v:n viime vuoden opettaja teki juuri noin historian tunnilla ja sai täydellisen huomion luokaltaan. Todettakoon, että he opiskelivat ala-asteella myös mm. draamaa, digikuvausta, tekivät ryhmätöitä näytellen ja esitelmiä videoiden toistensa suorituksia ja musiikissa heillä oli käytössään laaja instrumentti skaala sen iänikuisen nokkahuilun sijaan. Onneksi on maailma tämän osalta muuttunut.
Lapset ovat luovia ja kekseliäitä, ei sitä intoa pitäisi suodattaa pois koulumaailmassa. Pikemminkin se pitäisi pyrkiä kanavoimaan hyötykäyttöön. Meilläkin on jo pelkästään YHDEN vuorokauden aikana tehty seuraavia empiirisiä ja tieteellisesti erittäin luotettavia kokeita.
1) Juustosnacksit liukenevat veteen nopeammin kuumassa kuin kylmässä vedessä, mutta maku on parempi kylmässä vedessä. Sotku molemmissa tasavertainen.
2) Yksivuotias ei ota siskon karkkipussista vaan yhtä karkkia, vaan ryöstää koko pussin ja maistaa jokaisesta makeisesta hieman ja levittää sen jälkeen koko namiarsenaalin lattialle ympäri huoneistoa kuolaten karkit ensiksi niin märiksi, etteivät ne kelpaa enää kenellekään.
3) Kissa tykkää erittäin paljon vihreällä marsipaanilla päällystetystä sammakkoleivoksesta, sen sijaan että söisi kuivia kissanmuroja. Prinsessakakku olisi jo varmasti mitä suurina herkkua, joten varo vaan Henkka...
4) Kookospallojen tekemiseen ei tarvita itse kookosta eikä edes reseptiä, riittää kun pyörittää kasaan valtavan määrän kaakaojauhetta, sokeria ja kauralastuja sekä kaikki talosta löytyvät nonparellit ja jos taikina on liian jäykkää mukaan lorautetaan tarpeellinen määrä maitoa. Ohje on vapaasti käytettävissä. Syöminen ja aikaansaatu sotku täysin omalla vastuulla.
5) Ylimääräisitä rännin- ja laudanpätkistä ja ämpäreistä saa aseteltua kelpo vesiliukuradan pihamaalle, jolla voi testata eri esineiden kuten omenien, sienien, kivien ja ennen kaikkea pikkusiskon kenkien liukumisnopeutta eri vesimäärillä ja liukujyrkkyyksillä.
6) Paperinen vene uppoaa ennen pitkään ammeeseen eikä sitä voi enää pelastaa oli käytössä minkätahansalainen Ruotsin armeijan sukellusvene-etsijä ja
7) viimeisenä merkittävänä havaintona: jos vesiliukumäen rakentaa autokatoksen eteen kannattaa tarkistaa, ettei kukaan tylsä aikuinen ole lähdössä autolla, koska isoihmisten näkökenttä on rajoitettu ja he saattavat ajaa rakennelman päälle - muka vahingossa...
Kun tällaista luovuutta ja kokeiluhalukkuutta löytyy jo näin pienestä porukasta, niin kokonaisessa luokassa sitä täytyy olla valtava määrä. Eli ei muuta kuin päivittämään opetussuunnitelmia, että lapselle jää opettajasta muukin muisto kuin hänen lausumansa toteamus: "on hyvä olla pitkä niin ei tarvitse haistella muiden hikeä".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti