Meidän taloudessa tehdään paljon ruokaa. Pääsääntöisesti kaikki tehdään itse, mutta toki pakasteet ja puolivalmisteet, ovat myös käytössä. Välillä meinaa mielikuvitus loppua, kun yksi lapsista on kasvissyöjä, toinen rakastaa pastaa ja kanaa,mutta ei pidä kalasta ja kolmannen mieliruoka on muikut ja perunamuusi. Neljäs ei onneksi vielä ole muodostanut vahvoja käsityksiä ruuasta, vaan kaikki kelpaa (paitsi italianpata ja moussaka...). Olenkin joskus sanonut, että olisin varmaan pärjännyt suht mukavasti Sikke Sumarin juontamassa Kokkisodassa, missä piti "taikoa" eri aineksista monta ruoka-annosta 20 minuutissa.
Eilen ostin lähimarketista ensimmäistä kertaa Atrian valmiiksimarinoidun broilerin tosimureita leikkeitä. Ajatuksena oli, että ruoka tulee nopeasti pöytään ennen jumppaharjoituksia.
Kaadoin leikkeleet paistinpannulle ja ne käytännössä mureni siihen. Siis ennen paistamista! Aivan kun kyse olisi ollut heikosti jauhetusta jauhelihasta.
Käänsin leikkeleitä pannulla muutaman kerran ja hajoamisprosessi vain paheni. Ei kai murea tarkoita sitä, että lihakimpale on epämääräistä keltaista höttöä, joka rapistuu kymmeniksi paloiksi paistaessa. Minulle leike tarkoittaa jotain ihan muuta.
En ole koskaan ennen heittänyt ruokaa suoraan pannulta roskiin, mutta en yksinkertaisesti voinut ajatellakaan syöttäväni tuota epämääräistä marinadilihahöttöä jälkikasvulleni.
Onneksi pakasteesta löytyi aikaisemmin tehty makaronilaatikko, joka erilailla tuunattuna kelpaa kaikille lapsille. Ja toisaalta hieman kauempana sijaitsevassa marketissa on erittäin hyvä liha- ja kalatiski. Sinne toisaalta pitää mennä autolla, mutta kaikkea ei voi vielä saada - nimittäin hyvää lähiruokaa läheltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti