Totuushan on, että ihmiset saavat sellaiset poliitikot edustamaan itseään, jotka he valitsevat. Voisi kai kuvitella, että politiikassa toimivat edustavat ajatuksiltaan ja näkemyksiltään kansaa pienoiskoossa. Tällälailla demokratian on ajateltu toimivan.
Julkisuuteen tulleiden perussuomalaisten kommentteja kuunnellessa alkaa edellä mainittu ajatuskuvio tuntua ahdistavalta. Kuinka suuri osa suomalaisista on samaa mieltä kuin se kunnallisvaltuutettu, joka sanoi, että pizzeria-ampujalle tulisi antaa mitali tai siitä, että Rehn on Brysselin Bobrikov? Kuinka vaikeaa on erottaa toisistaan asiat ja ihmiset? Jos halutaan kritisoida asioiden hoitoa, silloin tehdään se, eikä maalailla henkilökohtaisuuksiin meneviä omasta mielestä näppäriä kielikuvia, jotka jokainen kuulija tulkitsee miten haluaa omista lähtökohdistaan.
Jokseenkin vaikeaa on myös ymmärtää puoluetta joka hallituksessa ollessaan tukee vahvasti takuiden antamista Kreikalle eikä missään nimessä kannata vakuuksia ja sitten oppositiossa ollessaan kanta on täysin päinvastainen ja arvostelu kohdistuu saatujen vakuuksien riittämättömyyteen. Täytyy vaan kysyä onko niin, että ajettava etu riippuu siitä istuuko "enemmistössä vai vähemmistössä". Jos näin on, niin miten tällaista tuuliviiripolitiikaa voi ottaa vakavissaan?
Selvennettäköön, että en aikaisemmin ole ollut kovin kiinnostunut politiikasta. Mutta nyt kun käsite "yhteiset asiat" ja niiden hoitaminen sekä osa ihmisistä, jotka niistä päättävät, ovat unohtaneet ihmisarvon, tuntuu siltä, etten minä ainakaan ansaitse tällaisia ihmisiä päättämään asioista.
Lisäksi on vaikea poliitikassa ymmärtää miten perustellusti pystyy asioista olemaan täysin kahta vastakkaista mieltä riippuen siitä missä asemassa on. Nähdäkseni tämä on eri asia kun nähdä saman asian monta eri puolta, kuten esimerkiksi oikeudenkäynneissä on kyse. Niissä "roolit" on selkeästi kirjattu - rikosoikeudenkäynneissä syyttäjä syyttää ja puolustusasianajaja ajaa päämiehensä etua, jotta oikeusvaltion oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaate toteutuu. Ja sitten ne lait, joita sovelletaan ovat näiden valittujen edustajien säätämiä.
Sen ymmärtää, että polittikassa joutuu tekemään kompromisseja. Tämähän pätee kaikkeen missä päättäjiä ja mielipiteitä on monta, mutta sen ei pitäisi estää suoraselkäisyyttä ja perimmäisten arvojen kestävyyttä kovassakin koetuksessa. Ihmisten tulisi äänestää päättäjiksi sellaisia kanssaihmisiä, jotka jakavat saman käsityksen ihmisarvosta kuin he itse ja pitävät siitä kiinni myös heille ikävissä tilanteissa. Ehkä se on juuri tämä mitä on tapahtunut perussuomalaisten kanssa, mutta edustavatko he loppujen lopuksi kuinka suurta osaa kansalaisista?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti