perjantai 26. lokakuuta 2012

Elämän kalenterimerkintöjä

Sain taas uuden kalenterin. Sellaisen vanhanaikaisen selattavan paperisen version. En ole siirtynyt kännykkäaikaan tässä, vaan merkitsen kaiken lyijykynällä paperisille lehdille.

Lyijykynällä siksi, että Akselin kuoleman jälkeen halusin poistaa almanakastani kaiken turhan, kaiken sellaisen jolla ei ole merkitystä. Kun ajanlasku alkoi uudestaan, tuli koko pöytä putsata. Ja sen olen oppinut, että oikeastaan mikä tahansa kalenterimerkintä on lopulta suht hataralla pohjalla. Milloin vain elämä voi muuttua ja silloin aikaisemmat suunnitelmat menettävät merkityksen.

Mutta pidän kalenteria. Teen suunnitelmia. Asetan tavoitteita. Ilman niitä elämä olisi ajelehtimista ilman yritystä ja halua ohjata sitä toivottuun suuntaan.

Joka vuosi uuden almanakan saapuessa merkitsen sen sivuille ystävien ja heidän lastensa syntymäpäivät. Tiedättekö, että Ville täyttäisi ensi vuonna 8 vuotta, Veera ja Hellu 9 vuotta, Roope aloittaisi eskarin ja Linn voisi juhlapäivänsä kunniaksi kantaa Lucia-kruunua koulunsa juhlissa? Nämä ja lukuisat muut lapset kasvavat yhdessä Akselin ja Elinan kanssa.

Vuosittaisen almanakan läpikäymisen yhteydessä mietin miten erilaiselta elämä voisi näyttää, jos nämä pienet elämänihmeet olisivat täällä seurassamme. Millälailla heidän vanhempiensa kalenterimerkinnät eroasivat siitä mitä sinne nyt on kirjoitettu?

Tosiasia on, että sitä aistii elämän vahvemmin kun on tehnyt tuttavuutta kuoleman kanssa. Ihminen on silloin ihminen - ei titteli, ei arvonimi, ei saavutus. Ja tämä itsestäänselvä ihmisarvo kuluu myös jokaiselle lapselle.

Vuosittain saan merkitä kalenteriini lukuisia iloisia tulevia syntymäpäiviä. Joka vuosi joudun ottamaan sieltä pois muutaman merkinnän, hyvän läheisen ihmisen, joka ei enää juhli ikävuosien karttumista.

Aina rinnalla seuraa kuitenkin muistutus siitä miten pienestä elämän muutuminen on kiinni. On hienoa, että saa iloita niistä kalenterimerkinnöistä, joiden perusteella saa juhlistaa kulunutta vuotta. Se kannattaa, koska varmuudella ei voi tietää miltä elämä näyttää vuoden päästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti